• Etusivu
  • Blogi
  • Terapiatyö eri kulttuuritaustaisten perheiden kanssa – haasteet ja mahdollisuudet

Ajankohtaista

Terapiatyö eri kulttuuritaustaisten perheiden kanssa – haasteet ja mahdollisuudet

10.1.2024

Istun afganistanilaisperheen olohuoneen lattialla, joka on vuorattu matoilla. Sohvakalustoa ei ole,
ja ilmassa leijuu voimakkaiden mausteiden tuoksu.

Olen tullut kotikäynnille päiväkoti-ikäisen terapialapseni luo ja kanssamme lattialla arkisanoja harjoittelemassa istuvat myös lapsen pikkusisarus, luku- ja kirjoitustaidoton äiti vauva sylissään sekä yläkouluikäinen isoveli, joka toimii tulkkina, lähinnä äidin ja minun välillä.

Isä häärii keittiössä ja yrittää tarjota minulle kahvia. Hän osaa jonkin verran suomea, ymmärtää ja puhuukin auttavasti. Terapiatuokion jälkeen selvitämme vielä äidin ja isoveljen kanssa mahdollista aikaa terapialapselleni sairaalan arviointijaksolle. Juuri sitä kirjettä ei ole tullut, mutta saamme merkattua kalenteriin muun muassa pikkusisaruksen hammaslääkäriajan.

Maassa maan tavalla, kukin omalla tavallaan

Maahanmuuttajataustaisten perheiden kanssa työskennellessä olen usein jo varautunut siihen, että työnkuvani on hieman laajempi kuin suomalaisperheiden kanssa. He saattavat tarvita enemmän apua esimerkiksi eri yhteistyötahojen tai viranomaisten kanssa asiointiin, varsinkin, jos lapsi on ensimmäistä kertaa puheterapiajaksolla tai vanhempien suomen kielen taito on liian heikko esimerkiksi Kelan kanssa asiointiin. Usein pyydän perheiltä valtakirjan Kelan kanssa asiointia varten tai pyydän vanhemmilta lupaa olla yhteydessä arvioivaan tahoon tutkimusjaksojen ajankohdan selvittämiseksi. Olen joutunut selittämään perheille hyvin seikkaperäisesti, miten terveydenhuolto Suomessa toimii, millaisia tutkimuksia asiakkaalleni on suunniteltu, missä ja milloin ne toteutuvat. Ja kyllä, vanhemman olisi hyvä ottaa tutkimuspäivät töistä vapaaksi päästäkseen käynneille mukaan. Perheet ovat yleensä hyvin kiitollisia siitä avusta, jota heille tarjoan terapia-asioiden ja siten myös oman työni sujumiseksi.

Toisaalta olen saanut huomata eri kulttuurien vaikutuksen asioiden hoitamiseen; tietyissä kulttuureissa isä on selkeästi perheen pää, joka tuo asiat esiin palavereissa ja päättää lastensa asioista, olivatpa ne lapsen kannalta hyviä tai eivät. Lapsen vieminen päiväkotiin säännöllisesti tiettyyn aikaan ei välttämättä ole niin olennaista, vaikka puheterapeutti seisoisi viikosta toiseen säntillisesti sovittuun aikaan päiväkodin eteisessä odottamassa. Vaikka palavereihin on yleensä saatavilla tulkki, on niihin siitä huolimatta valmistauduttava hieman eri tavoin. Mietittävä sanottavansa tarkasti ja tuotava se esiin mahdollisimman selkeästi, jotta tulkki ehtii tulkata ja ymmärtää keskeisimmät asiat. Omat haasteensa tuovat ne tilanteet, kun perheen puhuma kieli on esimerkiksi niin pieni, ettei tulkkia ole saatavilla. Silloin tulkkaavat sisarukset ovat kultaakin kalliimpia ja yhteistyö eri verkostojen kanssa korostuu.

Kohtaaminen kaiken keskiössä

Terapeutin aikataulu on usein hyvin kiireinen, eikä aikaa perheiden kanssa kahvittelulle yleensä ole. Olen kieltäytynyt niin virolaisperheen perinteisestä pastasalaatista, venäläisistä kekseistä kuin vietnamilaisesta ruokatarjoilusta. Tällä kertaa afganistanilaisperheen olohuoneessa ei kuitenkaan ole kiire ja otan vastaan isän tarjoaman kahvikupin sekä äidin tekemän leivonnaisen. Mmm, maistuu munkilta.

Kuuntelen, kun isä kertoo ontuvalla suomen kielellä kokemuksistaan kotimaansa sodasta sekä myöhemmin perheen kohtaamista ennakkoluuloista nykyisellä paikkakunnalla. Terapia-aika on päättynyt jo aikaa sitten, mutta tänään minulla ei ole kiire. Olen työvuosieni aikana huomannut, että luottamuksellinen ja vastavuoroinen terapiasuhde lähiyhteisön kanssa luodaan juurikin kiireettömissä hetkissä, joskus mahdollisen kahvikupposen äärellä. Lopuksi kiitän perhettä tarjoiluista ja siitä, että olen saanut tulla heidän kotiinsa.

Ensi viikolla taas tavataan, koko perheellä.

Hakusanat: blogi, terapia, terapiatyö, puheterapia, kulttuurierot, kulttuuritaustat

Kirjoittaja: FM puheterapeutti Päivi Kekarainen