Toimintaterapia

Tavoitteena toimiva arki

Toimintaterapia on kuntoutusta, jonka tavoitteena on antaa kuntoutujalle keinoja selviytyä mahdollisimman omatoimisesti arkisissa tilanteissa.

Toimintaterapia tukea, kehittää ja ylläpitää kuntoutujan toimintakykyä. Se perustuu toiminnan terapeuttisuuteen sekä toimintaterapeutin ja kuntoutujan väliseen yhteistyöhön. Tavoitteena on tukea kuntoutujan omatoimisuutta arjessa ja mahdollistaa sellaiset toiminnot, jotka tekevät hänen elämästään merkityksellistä ja mielekästä rajoitteista huolimatta.

Meille Tutorikseen voi hakeutua toimintaterapiaan kaikenikäiset ihmiset. Palvelemme ympäri Suomen. Tarjoamme toimintaterapiaa myös etäkuntoutuksena.

Olemme Kelan palveluntuottaja vaativassa lääkinnällisessä kuntoutuksessa. Noudatamme Kelan standardia toimintaterapiapalveluiden suunnittelussa ja tuottamisessa.

Milloin toimintaterapiaan

Toimintaterapiaan voidaan ohjata silloin, kun ihmisellä on

• pulmia hieno- ja karkeamotoriikassa
• haasteita käsien käytössä, silmän ja käden yhteistyössä
• ongelmia aistisäätelyssä, kuvien ja ympäristön hahmottamisessa
• keskittymisvaikeuksia, vaikeuksia itsesäätelyssä ja oman toiminnan ohjauksessa
• vuorovaikutuksen ongelmia, tunnetaidoissa ongelmia
• haasteita päivittäisissä toiminnoissa, kuten esim. ruoanlaitto, asioiminen, peseytyminen, liikkuminen
• vaikeuksia leikki- ja koulutaidoissa

Toimintaterapiasta voivat hyötyä muun muassa syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret, vajaakuntoiset työikäiset, ikääntyvät henkilöt sekä sairauden tai vammautumisen kokeneet henkilöt.

Aikuisten ja ikäihmisten toimintaterapia

Aikuisten ja ikäihmisten toimintaterapiassa osaamisemme keskittyy aivoverenkiertohäiriö-, aivovamma-, reuma-, tules-, MS- ja ALS-kuntoutujiin, joilla on mm. neurologisia ongelmia sekä muisti- ja kipuongelmia.

Tällöin toimintaterapian tavoitteena on kuntoutujan selviytyminen arjessa, työssä ja harrastuksissa siten, että hän löytää ja hallitsee keinot huolehtia itsestään ja on vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa. Toimintaterapia voidaan kohdentaa esim. motoriikkaan, hahmottamiseen tai arjen hallinnan keinoihin.

Lasten ja nuorten toimintaterapia

Lasten toimintaterapiassa tuetaan lapsen tai nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä ja toimintakykyä. Yhteistyötä tehdään vanhempien, päiväkodin, koulun ja muiden lapsen tai nuoren sosiaalisten verkostojen kanssa.

Terapiassa harjoitellaan esimerkiksi

  • omatoimisuutta arjessa
  • karkea- ja hienomotoriikkaa
  • silmän ja käden yhteistyötä
  • hahmottamista
  • keskittymistä
  • tunteiden hallintaa ja tunnistamista
  • apuvälineiden käyttöä
  • koulu- tai opiskelutaitoja

Toimintaterapia tukee lapsen kehitystä ja omatoimisuutta.

Toimintaterapia mielenterveystyössä

Toimintaterapia mielenterveystyössä tukee kuntoutujan arjesta selviytymistä, kykyä ilmaista tunteita ja mielipiteitä sekä kehittää itsetuntoa, kykyä luoda ja pitää yllä terveitä ihmissuhteita, rooleja, tapoja ja rutiineja.

Terapian tavoitteena on edistää kuntoutujan psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä.

Käsiterapiamenetelmät ja käsikirurginen toimintaterapia

Silloin, kun tarvitaan käsikirurgista toimintaterapiaa, taustalla voi olla esimerkiksi jänne-, hermo-, rasitus-, nivelside-, palo- ja paleltumavammat, murtumat, reuma, amputaatiot tai kipuoireyhtymät.

Käsikirurgisessa toimintaterapiassa keskitytään yläraajan ja käden liikkuvuuden, lihasvoiman, hienomotoriikan, tunnon ja toiminnallisten normaalien liikkeiden harjoitteluun. Niillä edistetään yläraajan toimintakykyä ja lievennetään kipua.

Terapiassa voidaan hyödyntää myös mm. lastahoitoja, painetekstiilejä, lämpötuotteita, TNS- ja ultraäänihoitoja sekä termisiä hoitoja.

Toimintaterapia tavoittelee entistä sujuvampaa arkea.

Yläraajakuntoutus toimintaterapiassa

Yläraajan kuntoutuksessa hyödynnetään liikeharjoituksia ja toiminnallisia harjoituksia. Tarvittaessa voidaan käyttää yksilöllisesti valmistettuja ortooseja.

Esimerkiksi reuman varhaisvaiheessa otetaan käyttöön niveliä säästävät ja toimintoja helpottavat työskentelytavat, apuvälineet, mahdolliset ortoosit ja tuet. Lisäksi toimintaterapeutti ohjaa kuntoutujaa tekemään harjoitteita, jotka lisäävät käsien nivelliikkuvuutta ja lihasvoimaa. Ne ehkäisevät ja vähentävät kipua ja tulehdusta sekä virheasentojen kehittymistä.

Hyödynnä vahvuutemme toimintaterapiassa

Vahvuutenamme on moniammatillinen kuntoutus. Moniammatillisen kuntoutuksen jäsenenä toimintaterapeutti osallistuu kuntoutujan kokonaiskuntoutuksen suunnitteluun ja seurantaan, jatkohoidon tai kuntoutuksen järjestämiseen sekä kuntoutussuunnitelman laatimiseen.

Toteutamme toimintaterapiaa yhteisöllisenä kuntoutuksena: kuntoutuksessa on mukana kuntoutujan lähipiiri. Näin myös lähipiiri saa ohjausta siihen, miten he voivat tukea kuntoutujaa.

Lue lisää:
Yhteisöllisen kuntoutuksen vahvuus syntyy arjessa.

Voimme myös järjestää toimintaterapiaa etäkuntoutuksena välimatkoista välittämättä. Kaikki toimintaterapeuttimme ovat suorittaneet etäkuntoutussertifikaatin.

Kaikki asiantuntijamme hyödyntävät työssään uusinta tutkimustietoa ja teknologiaa. Heillä on erinomaiset mahdollisuudet hankkia alansa jatko- ja lisäkoulutusta säännöllisesti.

Toimintaterapia hyödyntää teknologiaa monipuolisesti, mm. virtuaalimaailmoja.

Miten toimintaterapia etenee

  1. Tutkimus ja arviointi. Toimintaterapian tavoitteena on parantaa kuntoutujan kykyä selviytyä omatoimisesti arjesta. Siksi toimintaterapeuttimme tutustuu kuntoutujaan ja arvioi hänen tilanteensa kuntoutujalle luontevissa arkisissa ympäristöissä. Alkuhaastattelun lisäksi vaiheeseen kuuluvat mm. arkitoimintojen havainnointi sekä erilaiset arvioinnit ja testaukset, joita voidaan myös esimerkiksi videoida.
  2. Kuntoutussuunnitelma. Arvioinnin ja tutkimuksen perusteella toimintaterapeutti ja kuntoutuja laativat kuntoutussuunnitelman.
  3. Toiminta- ja työmuodot. Terapian toiminta- ja työmuodot voivat keskittyä motorisen suoriutumisen ylläpitämiseen ja lisäämiseen tai eri aistien hyväksikäyttöön ja aisteja korvaavien toimintojen opettamiseen sekä neuropsykologisten erityishäiriöiden kuntoutukseen. Hyödynnämme kuntoutuksessa kehittämäämme yhteisöllisen kuntoutuksen toimintamallia Startti-Matka-Pysäkki®.
  4. Kuntoutus. Toimintaterapeutti ja kuntoutuja voivat tavata kuntoutujan omassa arkiympäristössä ja arkitilanteissa, esimerkiksi kotona, koulussa tai töissä. Kuntoutustapaamisten paikkana voi olla myös toimitilamme. Olennaista yhteisöllisessä kuntoutuksessa on, että kuntoutuksessa ovat myös kuntoutujan lähi-ihmiset.
  5. Jatkosuunnitelma. Kuntoutuja ja hänen lähihenkilönsä arvioivat kuntoutusta alussa laaditun suunnitelman pohjalta. Lisäksi kuntoutuja ja toimintaterapeutti miettivät, onko kuntoutujalla tarvetta apuvälineelle. Tarvittaessa toimintaterapeutti laatii apuvälinesuosituksen ja ohjaa apuvälineen käytössä.