Ajankohtaista
Sopivasti lähekkäin myös etänä
11.10.2022
”Aluksi ratkaisu pelotti”, Janita Mäntykenttä myöntää nyt, puoli vuotta sen jälkeen, kun hänen poikansa puheterapiaa ryhdyttiin pitämään lähiterapian lisäksi myös etänä. Hybridikuntoutuksen myötä on tullut vastaan yllätyksiä, mutta ne ovat olleet erilaisia kuin etukäteen osasi ajatella.
Juuri nyt 6-vuotias Antton Pajala ei ole kotona. Mutta ei hätää, pojalle on varattu omat kysymyksensä, joihin hän vastaa myöhemmin. Sen sijaan kotona Oulaisissa on Anttonin äiti Janita Mäntykenttä. Hän onkin yksi parhaista ihmisistä kertomaan, mitä pojalle kuuluu juuri nyt. Uutiset ovat mukavia.
– Antton on rohkaistunut paljon. Hän uskaltaa puhua entistä paremmin myös vieraille.
Antton on fiksu poika. Kuten äiti sanoo, eskarilainen tiedostaa, ettei puhu aivan samalla lailla kuin ikäisensä yleensä. Pojan haasteena on ollut puheen viivästyminen.
Anttonin pitkäaikainen puheterapeutti Noora Leskinen Tutorikselta iloitsee, että eteenpäin on menty paljon. Juuri nyt harjoitellaan yhdessä l-äänettä sanan alussa.
– Toistoja tarvitaan tosi paljon, niin kuin puheterapiassa useimmiten, Noora sanoo.
Hybridinä tiiviimmin
Toistojen ja intensiivisyyden kannalta on ollut erinomainen ratkaisu, että Anttonin puheterapiaa on koko syksyn toteutettu niin sanottuna hybridikuntoutuksena. Antton ja Noora ovat tavanneet Oulaisissa eskarissa 15 kertaa ja etänä, tietokoneen välityksellä, kahdeksan kertaa. Hybridikuntoutusmallin ansiosta parhaan mahdollisen kuntoutuksen saaminen ei ole kiinni etäisyydestä eikä ajo-aikaa vaativista aikatauluista.
– Ratkaisu on erittäin toimiva etenkin silloin, kun terapiakertoja on myönnetty paljon ja kuntoutussuunnitelmassa suositellaan tiivistä puheterapiaa. Esimerkiksi Anttonin kohdalla terapiakertoja olisi voinut ollut vähemmän ilman etäterapiaosuuksia, Noora sanoo.
Janita on seurannut etäterapiaa kotosalla Anttonin pikkuveljen kanssa. Äidin mukaan etäterapiassa on ollut myös yllättävät puolensa. Ne kaikki ovat olleet kuitenkin ainoastaan positiivisia.
– Mutta aluksi ratkaisu vähän pelotti, Janita myöntää näin jälkikäteen.
Uuden äärellä
Jos Antton on niin energinen pakkaus kuin äidin puheesta on kuultavissa, huoli on ymmärrettävä: miten lapsi keskittyy puheterapiaan kotona, jos puheterapeutti on samassa huoneessa vain tietokoneen ruudun välityksellä? Mutta juuri lopputulos on ollut yksi suurimmista yllätyksistä.
– Se, että osa terapioista on etänä, on toiminut erinomaisesti. Antton on jaksanut keskittyä tietokoneen välityksellä puheterapiaan hyvin. Ei ole kyllä mitään huonoa sanottavaa, Janita toteaa.
Ennen hybridikuntoutusta Antton ei ollut juurikaan käyttänyt tietokonetta vaikkapa pelaamiseen. Se ei ole kuitenkaan hidastanut koneen kanssa harjoittelua. Vai mitä mieltä on puheterapeutti?
– Yhteistyö on ollut etänä välillä jopa sujuvampaa kuin päiväkodissa. Mutta ei ole poikkeuksellista, että lapsilla etäterapia voi toimia jopa paremmin kuin lähiterapia.
Etäterapialla lähemmäs kotia
Hybridikuntoutuksessa on myös mielenkiintoinen lähipuoli, johon moni ilokseen törmää. Näin myös Janita on todennut. Hän kertoo, että kun etäterapia tuli osaksi Anttonin kuntoutusta, samalla se toi puheterapian lähemmäksi muuta perhettä ja kotia.
– Etäterapian ansiosta minäkin näen, mitä terapiassa tehdään. Kun terapia on ollut päiväkodissa tai eskarissa, tilanne on ollut toinen, Janita sanoo.
Kotiharjoitteet ovat aina kulkeneet mukana Anttonin repussa puheterapiavihkossa. Puheterapeutti Noora on lähettänyt perheelle kotiharjoitteita myös videoina WhatsApp-sovelluksen kautta.
– Vaikka ohjeet ovat olleet hyvät, aikaisemmin olen joutunut kysymään Anttonilta tarkennuksia siihen, miten harjoituksia on tehty Nooran kanssa, Janita sanoo.
Nyt ei tarvitse pohtia, mitä puheterapiassa tapahtuu ja miten harjoitteita on hyvä jatkaa kotona. Asian näkee etäterapiassa omin silmin ja tarvittaessa voi kysyä lisää suoraan puheterapeutilta.
– Etäterapiakerroilla ohjausta saa annettua myös kotiin. Lisäksi kotiharjoituksia voidaan käydä yhdessä läpi, Noora komppaa.
Kun puhetta ei kuulunut
Antton ja Noora ovat olleet terapia- voimakaksikko kaksi vuotta. Hybridikuntoutusta on hyödynnetty viime syksy ja terapia jatkuu edelleen.
– Kun Antton oli 2,5-vuotias, hän sanoi juuri ja juuri äiti. Silloin alettiin miettiä, mistä oikein on kyse, huolestunut Janita muistelee.
Anttonin täyttäessä kolme puhe antoi edelleen odotuttaa itseään. Poika kävi Oulun yliopistollisessa sairaalassa foniatrin tutkittavana. Sitä kautta kuvaan astuivat mukaan vaativa lääkinnällinen kuntoutus, Kela ja Tutoriksessa jo vuodesta 2010 työskennellyt Noora.
– Noora on ollut ihan huippu, hirveän ammattitaitoinen ja taitava. Antton on tykännyt aina Noorasta ja lähtenyt mielellään puheterapiaan, Janita summaa.
Mukavaa perheen mielestä on ollut myös se, että puheterapeutti on pysynyt koko ajan samana. Niin ikään Noora lähettää Anttonille kiitokset. Ne tulevat sitkeästä treenaamisesta ja harjoitteiden tekemisestä. Niistä kullanarvoisista toistoista – etänä tai samassa huoneessa, mutta aina lähekkäin.
Teksti: Mari Siliämaa Kuvat: Noora Leskinen