Ajankohtaista
Sinisen tuvan tarina
31.5.2016
Lauantai-ilta. Katselen saunan uunissa lepattavia liekkejä. Löyly alkaisi olla valmis. Samaa mieltä on myös uskollinen saunakaverini Romppu-kissa, joka istuu jo tutulla paikalla lauteen nurkassa.
Saunan portailta katselen sinistä tupaa, kotiani. Ympärillä on hiljainen metsä ja hento kuunsirppi. Tähtitaivas tuikkii, jostain kuuluu linnun vihellys. Mietin pitäisikö nipistää itseään – onko tämä unta vai totta. Puoli vuotta sitten en olisi osannut kuvitellakaan että istun nyt oman saunan lauteilla.
Miten kaikki tapahtuikin näin äkkiä…
Muutama vuosi sitten opettelin käyttämään ”aarrekarttaa” omien tavoitteideni ja päämäärieni kirkastamiseksi. Aarrekartan tekemisessä on periaatteena pysähtyä miettimään muutama selkeä tavoite, mihin elämässään todella haluaa pyrkiä. Nämä tavoitteet voivat olla pieniä tai suuria asioita, henkisiä tai materiaalisia. Tärkeintä on päättää pyrkiä kohti tavoitetta ilmaan yhtään ”mutta kun” -ajatusta. Tavoitteet kirjoitetaan paperille tai etsitään niitä parhaiten symbolisoivat kuvat. Kuvat liimataan yhdelle arkille, joka laitetaan näkyvälle paikalle, niin, että voit nähdä ne monta kertaa joka päivä (siksi ettet unohda mihin olet pyrkimässä).
Viime keväänä aloin kyllästyä ajatukseen jatkuvasta vuokralla asumisesta. Halusin rauhallisempaan paikkaan pois kauppakeskuksesta. Oivalsin, että en ollut koskaan antanut itselleni lupaa haaveilla omasta kodista. Niinpä aluksi piirsin aarrekarttaani jonkinlaisen talon kuvaamaan omaa kotiani – ja melkein unohdin saman tien koko asian.
Kesän aikana alkoi kuitenkin tapahtua ihmeellisiä asioita. Tililläni oli yhtäkkiä enemmän rahaa kuin olin odottanut. Selityksenä siihen löytyi palkkalaskelmasta merkitä: tulospalkkio. Seuraavassa kuussa sama toistui, ja taas uudelleen. Ja pian näin netissä ilmoituksen, kuinka ihana sininen tupa, unelmieni koti oli myytävänä. Kävin heti ensimmäisessä esittelyssä. Väkeä oli hirveästi. Hirsipintaiset seinät, valkea leivinuuni, pikkuruutuiset ikkunat, pihan syreenit, omenapuut ja polun päässä pieni sauna. Ympärillä hiljainen metsä, aurinkoinen piha. Kaikki oli aivan täydellistä.
Minä liimasin elokuun lopulla omaan aarrekarttaani tuon sinisen talon kuvan ja laitoin sen kalenterin väliin, jotta näkisin sen monta kertaa päivässä. Aikaisemmin en ollut uskaltanut haaveilla mistään noin isosta asiasta. Marraskuun 15. päivä muutin asumaan tuohon kuvassa olevaan taloon. Olen niin onnellinen ja kiitollinen!
Se, että unelmani kävi toteen, on mahdollista koska uskalsin alkaa unelmoimaan tarpeeksi suuria asioita. Työnantajani Tutoris antoi valtavasti potkua hankkeelleni ottamalla käyttöön lineaarisen tulospalkkiojärjestelmän, mikä vaikutti lainansaantiini ratkaisevasti. Ympärilläni on yhteisö joka tukee ja kannustaa minua, niin kotona kuin työssä.
Outi Leviäkangas, puheterapeutti