Ajankohtaista
Pitääkö olla huolissaan? – Puheterapeutti vastaa vanhempien kysymyksiin
7.2.2019
Lapsen puheen- ja kielenkehitykseen liittyvät ilmiöt luonnollisesti askarruttavat vanhempia. Omaa lasta verrataan helposti ikätovereihin ja pohditaan, onko lapsen kehityksestä syytä huolestua. Puheterapeuttina olen huomannut törmääväni tiettyihin vanhempien huoliin tavallista useammin. Seuraavassa vastaankin neljään yleiseen kysymykseen.
1) PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN, KUN 2-VUOTIAANI EI PUHU LAINKAAN?
Täytyy muistaa, että pienten lasten kehityksessä on paljon yksilöllistä vaihtelua. Yleensä kaksivuotiaat lapset kuitenkin yhdistelevät jo sanoja toisiinsa muodostaen lyhyitä lauseita – vaikkapa ”anna maitoo”. Noin joka viidennellä lapsella puheenkehitys viivästyy. Lasten puheenkehitystä seurataan neuvolassa. Mikäli kaksivuotias lapsi ei vielä tuota lainkaan sanoja, kannattaa asiasta jutella neuvolakäynnillä ja pyytää lähetettä puheterapeutin tekemään arvioon. Arviossa voidaan tarkemmin kartoittaa esimerkiksi lapsen puheenkehityksen ja puheen ymmärtämisen sekä sanavaraston hallinnan tilannetta. Puheterapeutin juttusilla voidaan myös miettiä vaikkapa tukiviittomien tai kuvien käyttöönottoa. Näillä apukeinoilla voidaan vähentää turhautumista arjen kommunikointitilanteissa ja tukea puheen- ja kielenkehitystä. Muista myös muut kotikonstit – tähän Ylen uutisjuttuun on koottu mainioita vinkkejä pienen lapsen puheen- ja kielenkehityksen tukemiseksi!
2) PITÄÄKO OLLA HUOLISSAAN, KUN ESKARILAISENI EI OSAA ÄRRÄÄ?
Ei syytä paniikkiin! Koulunsa aloittavista lapsista vielä noin viidesosalla on äännevirheitä, eli ilmiö on varsin yleinen. Puuttuva R-äänne saattaa kuitenkin eskarilaista ja vanhempia jo huolestuttaa. Kotiharjoittelun voi onneksi käynnistää ihan milloin vain, kunhan motivaatio uuden äänteen oppimiseen on kohdallaan. Parhaat harjoitteluvinkkini voit napata talteen tästä blogikirjoituksesta. On myös hyvä tiedustella kuntasi terveydenhuollosta, voitteko saada puheterapeutin ohjausta R-äänteen oppimisen tueksi tai pyöriikö alueellanne vaikkapa ärräryhmiä. Lisäksi olemme Tutoriksella kehittäneet ärrän harjoitteluun motivoivia nettiterapiapelejä. Ärjyn Ärräkoulun vauhdikkaat avaruusseikkailupelit nappaat kätevästi ostoskoriisi verkkokaupastamme vaikka jo tänään!
3) PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN, KUN LAPSENI ÄNKYTTÄÄ SATUNNAISESTI?
Lapsen omaksuessa puhetta on aivan normaalia, että satunnaisesti hän saattaa toistaa vaikkapa sanan alkutavua. Syytä huoleen ei tällöin ole. Varsinaisella änkytyksellä tarkoitetaan puheen sujumattomuutta, johon liittyy esimerkiksi toistoja (ta-ta-ta-talo), venytyksiä (aaaaauto) tai puheen lukkiutumista. Yleensä änkytys alkaa noin 2-5 vuoden iässä. Jos änkytystä esiintyy lapsen puheessa säännöllisemmin muutamia kuukausia tai oireilu on hyvin voimakasta, on syytä kääntyä puheterapeutin puoleen. Kliininen erikoispuheterapeutti Päivi Kantomaa on koonnut blogikirjoitukseensa änkyttävän elämää helpottavia käytännön vinkkejä.
Jos änkytystä esiintyy lapsen puheessa säännöllisemmin muutamia kuukausia tai oireilu on hyvin voimakasta, on syytä kääntyä puheterapeutin puoleen.
4) PITÄÄKÖ OLLA HUOLISSAAN, KUN KOULUUN MENEVÄ LAPSENI EI OSAA VIELÄ LUKEA?
Nykyään moni lapsi osaa lukea jo ensimmäisenä koulupäivänä. Lukemaan ehtii kuitenkin vallan mainiosti opetella koulussa, ja lukemisen harjoittelu on ensimmäisen luokan keskeisiä tavoitteita. Ei siis syytä huoleen! Lukivalmiuksien kehitystä voi toki tukea kodin arjessa monin eri tavoin. Esimerkiksi erilaisia puuhakirjoja ja kirjainpelejä on saatavilla nykyisin todella kattavasti ihan tavallisista marketeista, ja niiden joukosta löytyy varmasti motivoivia vaihtoehtoja myös teidän perheenne yhteisiin harjoitteluhetkiin. Lisäksi kannattaa kokeilla Ekapeli Alkua. Se on motivoiva oppimispeli kirjainten, tavujen ja sanojen lukemisen harjoitteluun. Peli on neuropsykologian professori Heikki Lyytisen, Jyväskylän yliopiston ja Niilo Mäki Instituutin työryhmän kehittämä, ja se on saatavilla tietokoneelle ja mobiililaitteille. Suosittelen Ekapeliä omille asiakkailleni aina lämpimästi. Se perustuu tutkittuun tietoon, ja motivoivassa pelimaailmassa toistoja harjoitteluun tulee ihan kuin huomaamatta. Lukemaan opettelu voikin olla tosi hauskaa!
Kirjoittanut puheterapeutti Anna Koivukangas, Tutoris Kainuun Erikoiskuntoutus
Olen Anna Koivukangas, kajaanilainen puheterapeutti. Olen työskennellyt Tutoriksella Kainuun tiimissä superhauskojen työkavereiden kanssa vuodesta 2013 lähtien. Työssäni olen erityisen kiinnostunut kuvakommunikaatioon liittyvistä asioista ja uusien terapiamateriaalien ideoinnista. Vapaa-ajallani käyn laulutunneilla, neulon, askartelen ja hoidan kissojani Elmoa ja Aapoa.