Ajankohtaista

Luetaan yhdessä – lukemisen monet hyödyt

19.11.2024

”Lue taskulampun valossa, lue pehmolelulle, lue saunan lauteilla.” Lokakuussa vietettiin lukukuukautta ja lukuintoa pyrittiin nostattamaan monin eri keinoin. Lukubingo ja erilaiset lukuhaasteet innostivat niin lapsia kuin aikuisiakin tarttumaan kirjoihin. Kun lukeminen vie mukanaan, marraskuun pimeät illat ovat täydellisiä hetkiä käpertyä viltin alle kirjan kanssa.

Lukeminen tekee hyvää vuorovaikutukselle, laajentaa sanavarastoa, tukee kielellistä kehitystä, ruokkii mielikuvitusta ja vahvistaa peruslukutaitoa. Edellä lueteltujen hyötyjen lisäksi pienille lapsille lukeminen on tutkimusten mukaan yhteydessä lukemisen ja kirjoittamisen taitoihin myös myöhemmin kouluiässä. Pienten lasten kanssa saatetaan usein tarttua kirjaan, mutta aikuisen antama lukemisen malli on lapselle tärkeä myöhempääkin lukuintoa ajatellen.

Isät lukemisessa positiivisina roolimalleina

Tutkimusten mukaan erityisesti sillä, että isät lukevat pienille lapsilleen esimerkiksi iltasatua, on merkittävä vaikutus lasten lukemisen edistämiseen myöhemmällä iällä. Isät myös osaavat tutkimusten mukaan esittää kirjasta erilaisia, käsitteellisempiä kysymyksiä kuin äidit, jotka keskittyvät enemmän faktakysymyksiin. Isien esittämät kysymykset haastavat enemmän lasten mielikuvitusta. Toisaalta, luettujen asioiden merkitys jää usein paremmin mieleen, kun se sidotaan lapsen omaan kokemusmaailmaan. Isillä koettiin tutkimusten mukaan olevan positiivinen merkitys erityisesti poikien lukumotivaatioon.

Lukipa iltasatua sitten isä tai äiti tai vaikkapa isompi sisarus omaa lukutaitoaan vahvistaen, tärkeintä on kuitenkin malli,
jonka me aikuiset annamme lapsillemme.

Lukipa iltasatua sitten isä tai äiti tai vaikkapa isompi sisarus omaa lukutaitoaan vahvistaen, tärkeintä on kuitenkin malli, jonka me aikuiset annamme lapsillemme. Jo se, että kotona on kirjoja esillä niin aikuisille kuin lapsillekin, joihin on helppo tarttua, edistää lasten lukuintoa ja antaa mahdollisuuden uppoutua kirjojen maailmaan.  

”Taasko te vain luette?” – kirjat puheterapeutin työvälineinä

Sekä kollegani että minä hyödynnämme kirjoja ja lukemista puheterapiassa monin eri keinoin. Aluksi voidaan harjoitella vaikkapa valitsemista, kun asiakaslapsi saa itse valita annetuista vaihtoehdoista haluamansa kirjan.

Lukuhetki on aina vuorovaikutustilanne ja terapiatuokioilla vuorovaikutuksellisuuteen panostetaan erityisesti; tarkan tekstin lukemisen sijaan nimetään kuvia, pohditaan ilmeitä ja tunteita, ihmetellään hassuja juttuja, muistellaan aikaisempia tapahtumia ja mietitään, mitä voisi tapahtua seuraavaksi. Samalla rikastutetaan sanavarastoa sekä harjoitellaan esimerkiksi kysymyssanoja, aikakäsitteitä ja kerrontaa.

Joidenkin lasten kanssa kirjaa ei välttämättä lueta ollenkaan, pelkkä kuvien ja tapahtumien tutkiminen voi riittää. Joskus kirjan sivuja saattavat rikastuttaa terapeutin askartelemat kuvitetut lauseet, joilla tuetaan lauserakenteiden harjoittelua, saadaan aikaan toistoa ja tuetaan ymmärtämistä. Ne saattavat auttaa lasta myös keskittymään kirjaan paremmin. Koska kirjoja on loputon määrä, tarjoavat ne mahdollisuuden harjoitella eri aihepiireihin liittyvää sanastoa eri teemojen avulla. Talven lähestymistä voi odotella yhdessä vaikkapa Peten ja Pulmun tai Maisa-hiiren kanssa. Jos lähestyvä hammaslääkäri jännittää, voi aiheeseen tutustua vaikkapa Ruu- tai Miina ja Manu -kirjojen avulla.  

Vanhemmilla voi olla kokemus, ettei heidän lapsensa jaksa kuunnella kirjaa tai malta pysyä paikoillaan lukemisen aikana. Silloin kannattaa tehdä retki kirjastoon, antaa lapsen valita hänen mielestään kiinnostavan näköisiä kirjoja ja aloittaa hyvin pienistä lukuhetkistä. Tärkeää on madaltaa kynnystä lukemisen suhteen – tarttua vain kirjaan ja tutkia sitä hetki yhdessä.

Tärkeää on madaltaa kynnystä lukemisen suhteen –
tarttua vain kirjaan ja tutkia sitä hetki yhdessä.

Meidän aikuisten on hyvä muistaa, ettei tekstiä tarvitse lukea sanasta sanan tai kannesta kanteen, vaan että lapsi saisi keskeyttää, kysyä ja ihmetellä. Vähitellen lapsi saattaakin viihtyä kirjan ääressä yhä pidempiä aikoja. Kun lapset löytävät itselleen mieluisen kirjan, heillä on tapana pyytää saman kirjan lukemista yhä uudestaan ja uudestaan. Vaikka tämä voi tylsistyttää meitä aikuisia, on tuttu kirja lapselle turvallinen, ennakoitavissa ja tarjoaa joka kerta mahdollisuuden oppia ja löytää uusia asioita, joita ei edellisellä kerralla huomattukaan. Kirjan tullessa tutuksi voi lasta pyytää ”lukemaan” iltasatu vanhemmalle, jolloin taas harjoitellaan uusia taitoja, kuten kerrontaa, ajan hahmottamista ja loogista päättelyä. 

Ideoita lukuharrastuksen aloittamiseen 

Mistä sitten aloittaisi lukemisen? Suomessa on sekä myynnissä että lainattavissa valtava määrä laadukasta lastenkirjallisuutta ja kirjastoissa on ammattitaitoista henkilökuntaa, jotka osaavat etsiä ja ehdottaa lukemista koko perheen tarpeisiin. Arki-illan piipahdus lähikirjastoon tai viikonlopun retki isompaan kirjastoon on varmasti mieleinen koko perheelle. Myös kirpputoreilta sekä nettisivujen kierrätys- ja myyntiryhmistä voi löytää luettavaa monen ikäiselle lukijalle pikkurahalla tai jopa aivan ilmaiseksi. Joskus sopivaa luettavaa voi tipahtaa myös postiluukusta. Mainoslehtisten tutkiminen iltapalan yhteydessä on hauskaa koko perheen puuhaa, kun mietitään, minkä värisen paidan itsekukanenkin valitsisi tai mikä ihme on lehtipuhallin. Joulun ajan lelulehdet ovat mainio tapa nimetä kuvia, sanoittaa toiveita sekä antaa lapsen kertoa vanhemmille, mitä milläkin lelulla tehdään tai miten Ryhmä Hau Kimbleä pelataan.  

Nykyään on tarjolla myös lukuisia eri äänikirjapalveluita, joita perheetkin ovat innostuneet käyttämään automatkoilla ja iltasatuhetkinä. Kirjojen kuuntelu on oiva lisä arjen keskelle, mutta se ei kuitenkaan näin vuorovaikutuksen ammattilaisen silmissä korvaa sitä vuorovaikutushetkeä, joka oikeaa kirjaa luettaessa syntyy. Voisiko älylaitteelta kuunneltu satu mitenkään korvata sitä tutun aikuisen tai läheisen tarjoamaa syliä, lämpöä ja läheisyyttä, jossa on turvallista kysyä ja ihmetellä, hassutella ja höpötellä.  

Pienille sopivia kirjoja pukin konttiin

Joulun lähestyessä on mukava sujauttaa pukinkonttiin myös kirjoja, joita kirjakaupat ja markettien hyllyt ovat pullollaan. Kestosuosikit, kuten Tatu ja Patu sekä Koiramäen kirjat ovat mainioita valintoja koululaisille. Pikkukoululaiset, eskarilaiset ja hieman isommat päiväkotilaiset voisivat innostua Ruu-, Onni-poika, Viisi villiä Virtasta tai Päiväkotidekkarit -kirjasarjoista, joiden tapahtumat liittyvät alle kouluikäisten tai pienten koululaisten elämään. Perheen pienimpien kanssa voi tutkia vaikkapa Peppe-, Puppe- tai Pete ja Pulmu -kirjoja, joiden kuvat ovat selkeitä ja luettavat tekstit lyhyitä. Lue lapselle -sivustolla lastenkirjoja on jaoteltu ja vinkattu eri ikäisille ja eri aihealueittain, kuten tunteisiin tai keskittymisen tukemiseen liittyvät kirjat. 

Tästäpä tulikin mieleeni, että joulukirjat kaivetaan pian esiin kirjastojen kätköistä, jolloin puheterapeutinkin on aika piipahtaa kirjastossa. Tänä vuonna taidan valmistautua jouluun ainakin Siirin, Mollin sekä Peten ja Pulmun kanssa. Ai niin – pipareita leivon Kolmikon kanssa! 

Kirjoittaja: puheterapeutti (FM) Päivi Kekarainen