Ajankohtaista

Kun kipu saa merkityksen, sitä voi hallita

5.9.2018

Invalidiliiton mukaan joka viikko yksi suomalainen saa selkäydinvamman. Se voi tulla tapaturman seurauksena. Myös kasvaimet, tulehdukset, verenkiertohäiriöt ja selkäydinkanavan ahtautuminen voivat myös vahingoittaa selkäydintä. Markku on yksi heistä.

Olin syyskuun alussa luennoimassa Suomen Fysioterapeuttien järjestämässä Kipufysioterapian koulutuskokonaisuudessa kivusta neurologisen kuntoutujan arjessa. Meillä oli hieno mahdollisuus tutustua hieman pintaa syvemmälle kipu-aiheeseen, kun saimme paikalle kokemusasiantuntijaksi Markun.

Onnettomuus pysäytti hetkeksi koko Markun elämän

Markku vammautui nuorena miehenä mönkijäonnettomuudessa. Hänen elämänsä oli ollut siihen saakka vauhdikasta ja työkin oli elämysmatkailun parissa fyysisesti raskaissa ympäristöissä. Onnettomuus pysäytti silmän räpäyksessä kaiken. Sairaalassa Markku ehti jo miettiä, että tässäkö elämä sitten oli. Nopeasti kävi selväksi, että entiseen työhön ei ollut mahdollista palata. Mutta henkilökohtaisen kriisin jälkeen ja tapaturmasta henkisesti selvittyään Markku alkoi harrastamaan erityisliikuntaa sekä lähti opiskelemaan uutta ammattia. Markku toimii tällä hetkellä erityisliikunnanohjaajana.

Sairaalassa Markku ehti jo miettiä, että tässäkö elämä sitten oli.

Kipu. Onhan sitä, mutta vain vähän

Markku saapui koulutukseemme kertoen, ettei hänellä ole juurikaan kipuja. Vain ajoittain olkapäät ja kyynärpäät kipuilevat. Kurssilaisten tehtävänä oli kuitenkin haastatella Markkua ja pohtia onko kipu kuinka isossa roolissa hänen arjessaan ja tulisiko siihen kiinnittää huomiota hänen kokonaiskuntoutuksessaan.  Kun aloimme asiaa yhdessä pohtimaan, Markulla olikin useita erilaisia kipuja, jotka häiritsivät arkea. Kipu kyynärpäissä hankaloitti työskentelyä näyttöpäätteellä. Ylävartalon kireydet ja olkapäiden liikerajoitukset oireilivat kipuina ja hankaloittivat arjen toimintoja, mm. pyörätuolin siirtämistä autoon ja takaisin. Kello aiheuttaa sensorista ärsytystä ajoittain niin paljon, että se muuttuu kivuksi koko yläraajassa. Alaraajojen turvotessa jalkoihin tulee pistelyä ja kirvelyä. Kipu on siis läsnä päivittäin. Mutta ne eivät ole ottaneet valtaa Markun mielessä, eikä sitä myötä arjessa. Markku kertoi, että kivun voimakkuuden lisääntyessä hän lähtee yleensä ulos lenkille tai urheilemaan. Hän harrastaa nykyään erilaisia vauhdikkaita lajeja erityisryhmissä, kuten esimerkiksi laskettelua ja koripalloa. Liikkuessa kipu jää ajatuksissa taka-alalle, turvotus laskee kehossa ja hartian seutukin rentoutuu. Myös musiikin kuuntelu on ollut keinona rentoutua kipujen lisääntyessä, samoin poadcastien kuuntelu, jolloin keskittyminen kiinnittyy mielenkiintoiseen aiheeseen.

Liikkuessa kipu jää ajatuksissa taka-alalle, turvotus laskee kehossa ja hartian seutukin rentoutuu.

Kivusta pitää puhua ääneen

Kipuja on ja niitä on aika paljonkin. Erilaisia kipuja eri paikoissa. Ne lisääntyvät, kun Markku on stressaantunut tai syönyt, juonut ja nukkunut huonosti. Elämäntavoilla on suora vaikutus kipuihin ja niiden hallintaan. Vammautumisen jälkeen Markun selviytymiskeinoina ovat olleet läheiset ihmiset, jotka ovat olleet läsnä suuren hädän hetkellä. He ovat kuunnelleet ja olleet tukena. Liikunnallinen ja vauhdikas elämäntyyli on pitänyt Markun kiinni mielekkäässä arjessa, jota vammautuminen ei enää häiritse. Hän on sopeutunut kuluneiden yli kymmenen vuoden aikana tilanteeseensa. Vammautumisen hyväksyminen ja vahva minäpystyvyys kantaa myös arjessa kipujen kanssa selviytymisessä. Lääkärissä kukaan ei ole kuitenkaan kysynyt kivuista. Lääkärikäynneillä on keskitytty selkäydinvammaan ja toiminnallisiin ongelmiin. Markulle ei ole kukaan koskaan kertonut mistä kroonisessa kivussa on kyse ja kuinka hän pystyy itse omalla toiminnallaan siihen vaikuttamaan. Hän on toiminut itselleen sopivilla tavoilla hallitakseen kipujaan ja nyt koulutuksessa hän sai niille sanat ja merkityksen. On helpompi hallita kipuja, kun ymmärtää mistä on kyse.

Koulutuksesta kotiin viemisenä Kipu

Markku sai käynnistään ajateltavaa. Kipu sai merkityksen. Sen ei tarvitse olla se hankala ja ärsyttävä asia. Sitä voi hallita. Hän sai myös suoraan vinkkejä työ- ja harrastusergonomiaan sekä oman kehon tutkisteluun myös ns. sisältäpäin. Millainen kehoni on, mitä se tuntee ja mitä siltä voi vaatia. Samalla voi miettiä aivojen osuutta, miten oikeasti vaikutan itseeni ihan vain jo ajattelemalla asioista eri tavoin.

Kipu sai merkityksen. Sen ei tarvitse olla se hankala ja ärsyttävä asia. Sitä voi hallita.

Kipufysioterapian tavoitteet

Tavoitteita neurologisen kuntoutujan kipufysioterapiaan:

• Toimintakyvyn parantaminen
• Kuntoutujan aktivointi ja motivointi
• Minäpystyvyyden vahvistaminen
• Omatoimisuuden ylläpitäminen/lisääminen
• Liikkeen mahdollistaminen
• Työkyvyn ylläpitäminen

Nämä kaikki tavoitteet ovat helposti integroitavissa kaikkien selkäydinvammaisten kuntoutukseen. Kivun ei tarvitse olla pääongelma, jotta siihen kiinnitettäisiin huomiota. Mutta sitä ei saa myöskään unohtaa vammautumisen taakse. Se voikin olla yllättävän isossa roolissa häiritsemässä kuntoutujan arjesta selviytymistä, vaikka itse vammautumisen tuomat toimintakyvyn ongelmat hän on jo hyväksynyt.

Ota kipu puheeksi lääkärikäynnillä tai terapeuttisi vastaanotolla! Ammattilainen – kysy kivusta.

 

Lisätietoa selkäydinvammasta: Selkäydinvamma -Käypähoito, Invalidiliitto – selkäydinvamma

Asiantuntijat apunasi:

Tutoris Erikoiskuntoutuksen kipufysioterapiaan ja selkäydinvammakuntoutukseen erikoistuneet fysioterapeutit: Tampere  Oulu

Tutoris Erikoiskuntoutuksen kipukuntoutukseen ja selkäydinvammakuntoutukseen erikoistuneet toimintaterapeutit: www.tutoris.fi/yhteystiedot -> aluekeskukset