Ajankohtaista

Korvatulehduksilla yhteys lapsen kielen kehittymiseen

1.12.2016

Lapsen varhaiset kokemukset äidinkielestään ohjaavat vahvasti lapsen aivojen kehitystä siten, että kielen ominaispiirteiden käsittely ja sen myötä kielen omaksuminen on tehokasta. Mikäli lapsella on kuulovika, seurauksena on usein kielen kehityksen pulmia, jotka ilmenevät esimerkiksi viivästyneenä puhumaan oppimisena, kielen ymmärtämisen vaikeutena tai myöhemmin lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksina. Kielelliset vaikeudet voivat heikentää elämänlaatua ja aiheuttavat merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.

Korvatulehdukset aiheuttavat väliaikaisen kuulon aleneman

Välikorvatulehduksia sairastetaan eniten 6-12 kuukauden iässä. Toistuvista välikorvatulehduksista puhutaan, kun lapsella on puolen vuoden aikana kolme tai vuoden aikana neljä korvatulehdusta. Tällöin suositellaan tärykalvojen ilmastointiputkia, jotta erite pääsee poistumaan välikorvasta, tulehduskierre rauhoittuu ja kuulo palautuu normaaliksi. Samaan aikaan, kun korvatulehduksia eniten sairastetaan, myös lapsen kielen kehitys on kiivaimmillaan. Korvatulehduksen aikainen erite välikorvassa aiheuttaa lapselle noin 25-30 dB:n kuulon aleneman, jonka kesto vaihtelee viikosta jopa pariin kuukauteen. Puheen havaitsemisen kannalta tämä voi olla jopa haasteellisempi tilanne kuin pysyvä, lievä kuulovika, koska korvatulehduksia sairastavan lapsen kuulohavainnot muuttuvat jatkuvasti.

Korvatulehduskierre voi haitata kielenkehitystä

Aivotutkimuksen avulla on osoitettu, että 2-vuotiaiden, toistuvia korvatulehduksia sairastaneiden lasten aivot käsittelevät puheäänen piirteitä poikkeavalla tavalla. Lisäksi he voivat häiriintyä tavallista enemmän yllättävistä mutta merkityksettömistä äänistä. Tällaiset automaattisen kuuloerottelun ja tarkkaavuuden suuntautumisen poikkeavuudet voivat vaikuttaa negatiivisesti lapsen kielen kehitykseen. On myös havaittu, että korvatulehduksia sairastaneet lapset tuottavat 2-vuotiaana vähemmän konsonanttiäänteitä kuin ikätoverinsa. Konsonanttien oppiminen kertoo lapsen kyvystä luoda tarkkoja muistijälkiä kuulotiedon perusteella, sillä konsonantit ovat haastavampia havaita kuin vokaaliäänteet, jotka ovat voimakkaampia ja kestoltaan pidempiä kuin konsonantit.

Miten tukea korvatulehduksia sairastavan lapsen kielen kehitystä?

Lapsen oppimista pystytään ohjaamaan ja näin ennaltaehkäisemään mahdollisesti odotettavissa olevia haittoja. On hyvä huomioida, että lapsi kuulee puhetta ilman häiritsevää taustamelua. Samoin on hyvä, että lapsi näkee puhujan kasvot, jolloin hän pystyy hyödyntämään näönvaraista tietoa kuulotiedon lisäksi. Lapselle suunnattu puhe, niin sanottu hoivapuhe, on selkeästi aikuisille suunnatusta puheesta poikkeavaa. Pieni lapsi hyötyy hoivapuheesta, joka sisältää paljon toistoa ja helpotettuja sanamuotoja kuten ”heppa” ja ”pipi”. Lisäksi hoivapuheen sävelkulun avulla painottuvat kielen äänteet, tavut ja sanat siten, että lapsen on helpompi erotella ja tunnistaa niitä. Jos vanhemmat ovat huolissaan korvatulehduksia sairastaneen lapsen puheen kehityksestä, kannattaa puheterapeutin arviota ja ohjausta pyytää jo varhaisessa vaiheessa.

Väitöskirjani 2-vuotiaiden, toistuvia korvatulehduksia sairastaneiden lasten kuulotiedon käsittelystä ja äänteiden oppimisesta on saatavissa täällä.

 

puheterapeutti, TutorisOsaamon kehitysjohtaja, FT Sini Haapala