Ajankohtaista

Hyvinvointia OmaValmentajan opastuksella

16.3.2016

Aloitin työt Tutoriksen Uudenmaan aluekeskuksessa lokakuussa 2014. Samalla pääsin mukaan tiimissämme aloitettuun unelmatiimiprojektiin. Yhtenä osana unelmatiimiprojektia meille työntekijöille tarjottiin mahdollisuus Tutoriksen OmaValmentajapalveluun. Meille tarjottu palvelu piti sisällään mm. omavalmentajan (koulutukseltaan fysioterapeutti) tekemät kuntotestit alku- ja loppukartoituksineeen, säännölliset tapaamiset sekä meille yksilöllisesti laaditut kunto-ohjelmat.

OmaValmentajan kanssa hyvinvointiprojektin aloittaminen oli minulle tuolla hetkellä kuin lottovoitto. Opiskeluaikoina elin aktiivista elämää ja harrastin monipuolista liikuntaa. Arkiliikunnan lisäksi jumppasalit tulivat tutuiksi, sekä itse jumpatessa että erilaisia lasten temppujumppia ohjatesssa. Valmistumiseni jälkeen tuntui kuitenkin, että ”aikaa” liikkumiselle ei ollut enää samalla tavalla ja liikunnan harrastaminen jäi pariksi vuodeksi hyvin alhaiselle tasolle. Liikunnan ilokin tuntui olevan kadoksissa. OmaValmentajan kanssa lähdimme yhdessä käymään läpi kuntotestin alkukartoituksen tuloksia ja samalla kartoitettiin miten hyvin tasapainossa elämän alueeni: ravinto, lepo ja liikunta sillä hetkellä olivat. Tavoitteiden asettaminen oli helppoa ja minulle tärkein tavoite oli lisätä liikunnan harrastamista, niin että siitä tulisi taas luonnollinen osa arkea.

OmaValmentajan kanssa tapaamisia oli noin kerran kuussa iPadin Facetime-sovelluksen kautta. Alkuun hieman epäilin, mitä etäyhteyksin totetetuista tapaamisista tulisi, mutta valmentajan kanssa löytyi heti yhteinen sävel. Hänen kansaan käymäni keskustelut saivat minut miettimään syvällisemmin likkumisen vaikutusta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Yhdessä valmentajan kanssa mietittiin minulle sopivia liikuntamuotoja ja sitä, miten liikunnasta tulisi taas luonnollinen osa arkea. Lopulta kyse ei ole isoista asioista, mutta itselleni tärkeäksi koin, että minulla oli varattu aika pysästyä keskustelemaan asiantuntijan kanssa aiheesta.

Matkan varrella löysin pikku hiljaa kadoksissa olleen rutiinin säännölliseen liikkumiseen. Jumppasaleja kyllästymiseen asti koluttuani oivalsin kaipaavani uusia haasteita ja oppimisen iloa. Yllätinkin itseni ja aloitin tenniksen pelaamisen. Ennen vieroksuin kaikkia pallolajeja, nyt viikon kohokohta on tennistunti tutussa ryhmässä. Vastapainona vauhdikkaalle pallolajille käyn kehonhuoltotunneilla, mm. pilateksessa. Tietenkin edelleen on päiviä ja kausia, kun kadonneen motivaation joutuu metsästämään sohvannurkasta ja pakottamaan itsensä liikkeelle. Olen kuitenkin sisäistänyt, että liikuttava on myös silloin, kun ei niin kovasti huvita. Toinen asia minkä olen ymmärtänyt, on että kaikkien ei tarvitse treenata maratonia varten. Ihan hyvä tavoite on myös se, että säännöllinen liikunta on osa arkea.

Helmikuussa 2016 pidettiin kuntotestin loppukartoitus ja tulokseni todella olivat parantuneet. Mutta minulle tärkeimpänä pidän sitä, että tunnen itse oloni tällä hetkellä energisemmäksi ja olen löytänyt jälleen liikunnan ilon.

– Elina, Uudenmaan toimintaterapeutti-